Tiedotteet

Tiedote 26.9.2014

Ammattikorkeakoulut kehittävät yhteistyönä porotaloutta

Porotalousyrittäjien käyttöön on tuotettu kaksi uutta tietokonesovellusta. Sovellukset toimivat työkaluna suunniteltaessa kustannustehokasta ja porojen sekä ympäristön hyvinvoinnin huomioivaa lisäruokintaa ja talvitarhausta. Sovellukset on kehitetty Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulujen yhteistyönä.

Porojen lisäruokinnan ja talvitarhauksen tarkoituksena on auttaa poroja selviytymään ankarimpien talvikuukausien yli. Lisäruokinnan aiheuttamien kustannusten hallintaan on kehitetty Poro-optimi-ohjelma jolla poronhoitaja voi tarkastella toteuttamastaan ruokintamenetelmästä aiheutuneita todellisia kustannuksia, sekä suunnitella tulevaa ruokintakautta vertailemalla rehustusta ja erilaisia ruokintamenetelmiä. Porojen talvitarhauksen ja muiden aitarakennelmien suunnittelussa ja kustannusten laskennassa apuvälineenä toimii PoroFencer –aitojensuunnitteluohjelma.

Poronhoito on perinteinen elinkeino, jonka vaatimat työt on totuttu tekemään luonnossa. Erilaiset suunnittelutyöt, kuten kustannusseuranta ja pyrkimys kulujen minimoimiseen kuuluvat oleellisena osana kaikkeen yritystoimintaan, niin myös porotalouteen. Porotalous toimii ajanhermolla nykyaikaisessa yhteiskunnassa hyödyntäen tietotekniikan tuomia mahdollisuuksia muun muassa elinkeinolle räätälöidyn ruokintakustannusten seurantaohjelman ja karttapohjille tehtävän aitasuunnittelun muodossa.

Sovellukset ovat ladattavissa Internetistä sivulta www.porutaku.fi. Ne on toteutettu osana PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanketta. PORUTAKU-hanke on Lapin ammattikorkeakoulun toteuttama ja Oulun ammattikorkeakoulun osatoteuttama porotalouden kehittämishanke. Hankkeen on rahoittanut Lapin Ely-keskus Euroopan maaseudun kehittämisrahastosta.

 

Tiedote 8.11.2013

Tietokoneohjelma poroaitojen suunnitteluun

Rovaniemen ammattikorkeakoulu esittelee marraskuussa poromiehille suunnatun porotarhojen ja –aitojen suunnitteluun tarkoitetun tietokoneohjelman. Ohjelman avulla poronomistajat voivat laskea aitaamisesta aiheutuvia kustannuksia ja suunnitella rakennelmista kokonaisuuksia joissa on huomioitu porojen ja ympäristön hyvinvointi sekä toimintojen sujuvuus.

Erilaisten aitakokonaisuuksien rakentaminen on oleellinen osa poronhoitoa. Aidoilla mm. ohjataan porojen laidunkiertoa, rajataan paliskuntia, suojataan viljelyksiä, kootaan poroja erotuksiin sekä vasanmerkintöihin ja tarhataan poroja syvimpinä talvikuukausina lisäruokinnan toteuttamiseksi.

Aitarakennelmien suunnitteluun tulee panostaa, sillä niitä on usein tarkoitus hyödyntää hyvin pitkäaikaisesti porotalouden käytössä. Liikenteen, muun maan käytön ja porojen luontaisen liikkumisen huomioiminen luo aitarakennelmien suunnitteluun omat haasteensa.

PORUTAKU-hankkeessa tuotetussa aitasuunnitteluohjelmassa on mahdollista käyttää karttapohjana mitä tahansa tietokoneelle skannattavaa tai ladattua karttaa tai kuvaa.  Karttaan voi ohjelman piirtotyökalujen avulla rajata erillisiä alueita hahmottamaan porojen tarhaukseen, hoitoon tai muuhun maan käyttöön kuuluvia alueita. Ohjelmaan sisällytetty informaatio muistuttaa käyttäjää porojen talvitarhauksen hyvistä käytänteistä varmistaen näin porojen ja ympäristön huomioimisen rakennelmien suunnittelussa. Lisäksi ohjelmalla on mahdollista laskea aitaamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Aitasuunnitteluohjelma on käyttäjäystävällinen tietokonesovellus, joka tulee vuoden loppuun mennessä maksutta ladattavaksi juuri täältä, PORUTAKU-hankkeen kotisivuilta. Ohjelma on ensiesittelyssä Porojen lisäruokinta ja talvitarhaus infotilaisuudessa Rovaniemen ammattikorkeakoululla 20.11.2013.

 

Tiedote 9.10.2012

Porojen kaupalliseen maantiekuljetukseen
vaaditaan lupa ja koulutus

Kaupallisissa
eläinkuljetuksissa vaadittava eläinkuljetuslupa koskee myös porojen elävänä
kuljetusta. Luvalla varmistetaan eläinten hyvinvointi kuljetuksen aikana sekä
lihan laatu. Luvan saamiseksi kuljettajan tulee osallistua
eläinkuljetuskoulutukseen.

Rovaniemen ammattikorkeakoulun (RAMK) PORUTAKU-hankkeessa on
kuluneen vuoden aikana ohjattu vetäjiä eläinkuljetuskouluttajiksi Paliskuntain
yhdistykselle sekä kaikille Suomen porotaloutta opettaville oppilaitoksille.

– RAMK:lla on nähty
erittäin tärkeäksi levittää jatkokouluttajan oikeuksia useisiin
organisaatioihin, eikä jättää koulutusta ainoastaan oman talon palvelutoiminnaksi
tänne Etelä-Lappiin, PORUTAKU-hankkeen projektipäällikkö Sanna Vinblad kertoo. Tänä syksynä myös Saamelaisalueen
koulutuskeskus saa oikeudet järjestää lain edellyttämää porojen elävänä kuljetus
koulutusta.

-Eläinkuljetuslupaa anotaan kirjallisella hakemuksella  kotipaikan aluehallintovirastosta. Liitteeksi
vaaditaan todistus osallistumisesta eläinkuljetuskoulutukseen sekä selvitys-
tai hyväksymistodistus ajoneuvosta, riippuen kuljetusmatkojen pituudesta,
Vinblad ohjeistaa. Eläinkuljetuslupa on maksullinen ja määräaikainen joten se
kannattaa anoa paliskuntakohtaisesti. Tällöin kaikkien mainittujen hakijoiden tulee
osallistua eläinkuljetuskoulutukseen.

Eläinten kuljetusta säätelee pääsääntöisesti Laki eläinten
kuljettamisesta (1429/2006) sekä Eläinkuljetusasetus (Neuvoston asetus EY n:o
1/2005). Poronhoidon erityispiirteet ovat aiheuttaneet epäselvyyksiä lain
tulkinnassa. Lähitulevaisuudessa säädetäänkin lisäksi kansallinen asetus, jolla
tarkennetaan EU-lainsäädäntöä porokuljetusten osalta.

 

Tiedote 2.7.2012

Poronrehujen koeviljelyt jatkuvat
Rovaniemellä

MTT:n
(Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Rovaniemen toimipisteessä Apukassa
korjataan kesä-heinäkuun vaihteessa säilörehua porotalouden kehitystyön
käyttöön. Säilörehua hyödynnetään Rovaniemen ammattikorkeakoulun toteuttamissa
porojen ruokintatesteissä talvella 2013.

Lisäruokinnalla tuetaan porojen
selviytymistä ankarimpien talvikuukausien yli, etenkin poronhoitoalueen
eteläosissa. Porojen talvitarhauksella yritetään myös ehkäistä petovahinkoja. Poroja
lisäruokitaan myös maastoon, jolloin tarhausta ei tarvita.

Poronhoidon kehittämiseksi
Rovaniemellä toteutetaan tutkimusta poroille optimaalisen säilörehun korjuusta
sekä lisäruokinnan suorittamisesta huomioiden poronhoidon erityispiirteet ja
olosuhteet. Rovaniemen ammattikorkeakoulun toteuttama PORUTAKU-hanke suoritti
koeviljelyitä Apukassa kesällä 2011 ja ruokintatestejä talvella 2012.
Ruokintatestit suoritettiin yhteistyössä Lapin Ammattiopiston kanssa Rovaniemen
Ojanperällä.  Edellisen talven testien
perusteella voitiin todeta, että kasvuasteella on merkitystä rehun
maittavuuteen. Tuloksista selvisi, että paalisilppurilla silputtu varhaisimmilla
kasvuasteilla korjattu säilörehu maittoi paremmin kuin silppuamaton. Liian
varhainen korjuu kuitenkin vähensi maittavuutta. Silppuamisen vaikutus
maittavuuteen aleni myöhäisimmällä kasvuasteella korjatussa rehussa.

Porojen lisäruokinnan kehittämiseksi
ja porotalouden kannattavuuden parantamiseksi PORUTAKU-hankkeessa jatketaan säilörehun
koeviljelyitä porojen ruokintatestejä varten. Kesällä 2012 Apukassa korjataan
säilörehua kesä-heinäkuun vaihteessa, sekä elokuussa. Kevät- ja syyssadoista
korjataan rehua kahdesta eri kasvuasteesta. Molemmista sadoista saatavan rehun
laatu analysoidaan näytteiden perusteella. Näytteet otetaan ennen korjuuta,
korjuuvaiheessa, ennen ruokintaa sekä ruokinnassa syömättä jääneistä rehuista.
Kasvuasteiltaan ja satovaiheiltaan erilaisia säilörehuja tullaan testaamaan
talvella 2013 Lapin ammattiopiston poroaidalla.

Lapista löytyy paljon porotaloudelle
hyödynnettävissä olevia peltoja, joilla tuotetaan paikallista rehua porojen
lisäruokintaan. Säilörehu tulee tehdä oikeaan ajankohtaan, jotta se tyydyttää
porojen ravinnontarpeen eikä aiheuta hukkaantumisen kautta ylimääräisiä
kustannuksia tai ympäristövaikutuksia. Koeviljelyillä ja tulevilla rehutesteillä
selvitetään paikallisen säilörehun tuotannollista vaikutusta. Koeviljelyiden tavoitteena
on kerätä tietoa, jonka avulla saadaan hyödynnettyä koko kasvukausi, siten että
hukkaprosentti jää mahdollisimman pieneksi.

Säilörehun koeviljely ja
ruokintatestit ovat osa Rovaniemen ammattikorkeakoulun PORUTAKU-hanketta. Hankkeessa
mallinnetaan lisäruokinnan hyviä käytänteitä ja kehitetään porojen
talvitarhausta sekä elävänä kuljetusta. Hankkeen tavoitteena on pyrkiä
parantamaan porojen hyvinvointia ja auttaa porotalousyrittäjiä kustannusten
hallinnassa.

 

Tiedote 20.3.2012

Porojen rehuja testataan
Rovaniemellä

Rovaniemen ammattikorkeakoulun toteuttama PORUTAKU-hanke
suoritti koeviljelyitä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Rovaniemen
toimipisteessä Apukassa kesällä 2011. Koeviljelyissä kerättiin talteen neljän
eri kehitysasteen säilörehua. Helmi-maaliskuussa 2012 testataan eri
kehitysasteessa olevien rehujen soveltuvuutta poroille sekä silppuroinnin ja
täysrehun määrän vaikutusta säilörehun syöntiin. Ruokintatestit suoritetaan
yhteistyössä Lapin Ammattiopiston kanssa Rovaniemen Ojanperällä.

Ruokintatestit kestävät kuusi viikkoa, joista kaksi
ensimmäistä viikkoa porot totuttelivat uuteen paikkaan, testeissä käytettäviin
rehuihin ja mukana oleviin lajikumppaneihinsa. Testeihin valitut porot jaettiin
neljään ryhmään. Varsinaiset ruokintatestit kestävät neljä viikkoa
(viikko/koeviljelty säilörehuerä).

Testiviikot alkavat porojen punnituksella ja kunnon
tarkistuksella. Porojen kuntoa seurataan yksilökohtaisesti muun muassa painon
ja kuntoluokituksen avulla. Poroille annetaan täysrehua ja säilörehua.
Täysrehun määrä vaihtelee ryhmittäin. Puolet poroista saa säilörehun silputtuna
ja puolet suoraan paalista irrotettuna. Päivittäin poroille jaettavat rehut
punnitaan ja kerätään edellispäivän syömättä jääneet rehut pois. Myös syömättä
jäänyt rehu punnitaan.  Poroille viedyistä
sekä poiskerätyistä rehuista otetaan näytteet tarkempaa analysointia varten.

Ruokintatestien avulla pyritään luomaan helppolukuiset
luokitukset karkearehujen kehitysasteille. Kehitysasteiden perusteella
määritellään poroille optimaalisin säilörehun korjuuaika. Luokitukset ja oikea
korjuuaste vaikuttavat rehujen laatuun ja maittavuuteen. Rehujen korkeampi
käyttöaste alentaa lisäruokinnan aiheuttamia kustannuksia. Näin pystytään
vaikuttamaan porotalouden kannattavuuteen.

Säilörehun
koeviljely ja ruokintatestaukset ovat osa Rovaniemen ammattikorkeakoulun
PORUTAKU – poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät
käytännöt -hanketta.  Hanke on
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 – 2013 mukainen porotalouden
kehittämishanke. Hankkeessa kootaan ja mallinnetaan lisäruokinnan hyviä
käytänteitä sekä paneudutaan porojen talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen
kehittämiseen. Hankkeessa tuotetun tiedon avulla turvataan porojen hyvinvointia
ja autetaan porotalousyrittäjiä kustannusten hallinnassa

 

Tiedote 11.11.2011

Porojen maantiekuljetukseen vaaditaan lupa ja koulutus

Kaupallisissa
eläinkuljetuksissa vaadittava eläinkuljetuslupa koskee myös porojen elävänä
kuljetusta. Luvalla varmistetaan porojen hyvinvointi kuljetuksen aikana sekä
lihan laatu. Luvan saamiseksi poroja kuljettavan henkilön tulee osallistua
eläinkuljetuskoulutukseen, jota järjestetään muun muassa Rovaniemen
ammattikorkeakoulu
ssa (RAMK) osana
Porutaku – Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät
käytännöt
hanketta.

Eläinten kuljetusta säätelee pääsääntöisesti Laki eläinten
kuljettamisesta (1429/2006) sekä Eläinkuljetusasetus (Neuvoston asetus EY n:o
1/2005). Poronhoidon erityispiirteet ovat aiheuttaneet epäselvyyksiä lain
tulkinnassa. Lähitulevaisuudessa säädetäänkin lisäksi kansallinen asetus, jolla
tarkennetaan EU-lainsäädäntöä porokuljetusten osalta.

Eläinkuljetuslupaa kaupallisissa eläinkuljetuksissa on
edellytetty jo vuodesta 2007.

– Kentällä on selvästi ollut edelleen tarvetta
kuljetuskoulutusten järjestämiselle. Jopa joulupukki on tiedustellut seuraavaa
koulutusajankohtaa, Porutaku-hankkeen projektipäällikkö
Sanna Vinblad naurahtaa.

Porutaku-hanke vastaa tarpeeseen järjestämällä porojen
elävänä kuljetus -koulutusta yhteistyössä Porotalousyrittämisen erilaiset
oppimisympäristöt -hankkeen ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa.

Eläinkuljetuslupaa anotaan kirjallisella hakemuksella
kotipaikan aluehallintovirastosta. Lupaa haetaan joko lyhyelle (alle 8 tuntia)
tai pitkälle matkalle (yli 8 tuntia). Liitteeksi vaaditaan todistus
osallistumisesta eläinkuljetuskoulutukseen. Lisäksi kuljetukseen käytettävästä
ajoneuvosta tulee tehdä selvitys tai hankkia hyväksymistodistus riippuen siitä,
haetaanko lupaa lyhyelle vai pitkälle matkalle. Pitkän matkan kuljetuslupaan
edellytetään myös selvitys, miten kuljettajat voidaan jäljittää matkan aikana
sekä valmiussuunnitelma hätätilanteiden varalle. Kuljetuslupia ei myönnetä,
mikäli hakija on viimeiseen kolmeen vuoteen syyllistynyt eläinsuojelulain
rikkomiseen.

Porutaku-hankkeessa on kehitetty porojen kuljetusta myös tuottamalla
Poron elävänä kuljettamisen hyvien toimintatapojen -opas. Oppaaseen on koottu
lain asettamat määräykset ja elinkeinon laatimat suositukset. Porojen elävänä kuljettamisen
-opas havainnollistaa myös kuvin, miten porojen kuljetus toteutetaan turvallisesti,
sujuvasti ja laadukkaasti porojen käyttäytyminen ja hyvinvointi huomioon ottaen.
Opas toimii ohjeistuksena elävien porojen kuljettajille ja helpottaa viranomaisvalvontaa.

– Paliskuntain yhdistys ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu
jakaa porojen elävänä kuljettamisen oppaita. RAMK järjestää marraskuun 30.
päivä kuljetuskoulutustilaisuuden johon kaikki osallistumistodistuksen
tarvitsevat ja muutkin aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita, Vinblad
kertoo.

 

Tiedote 22.6.2011

Porojen ruokintaa kehitetään
Rovaniemellä

 MTT:n (maa- ja
elintarviketalouden tutkimuskeskus) Rovaniemen toimipisteessä Apukassa
korjataan kesä-heinäkuun vaihteessa säilörehua porotalouden kehittämistyön
käyttöön. Säilörehua hyödynnetään porojen ruokintatesteissä talvella 2012.

Säilörehu on vakiinnuttanut paikkansa porojen lisäruokinnassa
käytettävien rehujen joukossa. Säilörehun ruokinnalliset ominaisuudet tunnetaan
hyvin nautojen osalta. Poro poikkeaa kuitenkin ruokailutavoiltaan ja
elimistöltään nautakarjasta, joten säilörehu porojen ruokinnassa vaatii
erityishuomiota. Myös porojen ruokintamenetelmät poikkeavat olosuhteiden sekä
poronhoidon erityispiirteiden vuoksi oleellisesti maataloudessa käytettävistä
menetelmistä.

Porojen talvinen lisäruokinta sekä talvitarhaus ovat lisääntyneet
voimakkaasti viimeisen 40 vuoden aikana. Useissa paliskunnissa talvitarhaus on
jo vakiintunut käytäntö. Porojen lisäruokinta voidaan toteuttaa myös
ruokkimalla poroja maastoon. Yhä harvemmissa paliskunnissa porot selviävät
talven yli pelkästään luonnonlaitumien avulla. Näihin porotalouden kustannuksia
rajusti nostaviin toimenpiteisiin on ryhdytty mm. lisääntyneen petotilanteen,
sekä muiden maankäyttömuotojen heikentämien laitumien vuoksi.

Porojen lisäruokinnan kehittämiseksi ja porotalouden
kannattavuuden parantamiseksi PORUTAKU –
hankkeessa tuotetaan yhteistyössä MTT:n kanssa säilörehua porojen
ruokintatestejä varten. Rehusta korjataan sato neljässä eri kehitysvaiheessa.
Jokainen sato analysoidaan rehunäytteiden perusteella ennen korjuuta, korjuu
vaiheessa, ennen ruokintaa sekä ruokinnassa syömättä jääneiden rehujen osalta.
Kehitysasteiltaan erilaisia rehuja, sekä täysrehun vaikutuksia säilörehun
syöntiin, testataan talvella 2012 Lapin ammattiopiston poroaidalla
ruokintatesteihin valituilla pororyhmillä.

Eri kehitysvaiheissa rehun korsiintumisaste vaihtelee, mikä
vaikuttaa rehun ominaisuuksiin. Korsiintumisasteeltaan väärässä vaiheessa
tehdyssä säilörehussa maittavuus laskee ja poro voi jättää syömättä
huomattavankin osan saamastaan säilörehusta. Lisäksi korjuuajankohta vaikuttaa
rehun sulavuuteen ja säilyvyyteen. Säilörehu tulee tehdä oikeaan ajankohtaan,
jotta se tyydyttää porojen ravinnontarpeen eikä aiheuta hukkaantumisen kautta
ylimääräisiä kustannuksia, tai haittoja ympäristölle. Koeviljelyllä ja
rehutestauksilla luodaan porojen ruokinnassa käytettäville korsirehuille
luokittelu ja selvitetään poroille parhaiten soveltuva rehuluokka. Tämän avulla
pystytään poroille viljelemään, tai ostamaan, optimaalisinta rehua, jossa
hukkaantumis- eli sänkkäysprosentti jää mahdollisimman pieneksi. Täysrehun
määrän vaikutukset säilörehun syöntiin heijastuvat osaltaan lisäruokinnan
kustannuksiin etenkin kuljetettaessa rehua maastoruokinta paikoille.

Säilörehun koeviljely ja ruokintatestaukset ovat osa Rovaniemen
ammattikorkeakoulun PORUTAKU- hanketta. Lisäksi hankkeessa kootaan ja
mallinnetaan lisäruokinnan hyviä käytänteitä.
Hankkeessa pyritään parantamaan porojen hyvinvointia ja auttamaan
porotalousyrittäjiä kustannusten hallinnassa. Lisäruokinnan ohella hanke
keskittyy porojen talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen kehittämiseen.